On Yedinci Mektup/fi: Revizyonlar arasındaki fark

    Risale-i Nur Tercümeleri sitesinden
    ("Seitsemästoista Kirje" içeriğiyle yeni sayfa oluşturdu)
    ("اَل۟بَاقٖى هُوَ ال۟بَاقٖى" içeriğiyle yeni sayfa oluşturdu)
     
    (Aynı kullanıcının aradaki diğer 10 değişikliği gösterilmiyor)
    22. satır: 22. satır:
    == ENSIMMÄINEN KOHTA ==
    == ENSIMMÄINEN KOHTA ==


    <div lang="tr" dir="ltr" class="mw-content-ltr">
    Tämän lauseen mysteeri ja merkitys وِل۟دَانٌ مُخَلَّدُونَ (Koraani 56: 17, 76: 19) Kaikentietävässä Koraanissa on tämä: ennen murrosikää kuolleiden uskovien lapset pysyvät ikuisesti ikuisina rakastettavina lapsina Paratiisin arvoisessa muodossa. Heistä tulee ikuinen onnenlähde paratiisiin menevien isiensä ja äitiensä syleilyssä, ja he takaavat vanhemmilleen nautinnoista kaikkein suloisimman - lastensa rakastamisen ja hellimisen. Kaikki mieluisimmat asiat löytyvät Paratiisista. Ne, jotka sanovat: ”Paratiisissa ei tule olemaan rakastettavia ja hellittäviä lapsia, koska siellä ei ole lisääntymistä”, eivät ole oikeassa. Ja ansaitessaan miljooniksi vuosiksi ikuisten lastensa puhtaan ja kivuttoman rakkauden ja hellimisen sen sijaan että rakastaisivat heitä noin kymmenen ohikiitävän vuoden ajan tämän maailman murheiden ohella, on uskovaisille suuren onnen lähde.
    Kur’an-ı Hakîm’de وِل۟دَانٌ مُخَلَّدُونَ sırrı ve meali şudur ki: Mü’minlerin kable’l-büluğ vefat eden evlatları; cennette ebedî, sevimli, cennete lâyık bir surette daimî çocuk kalacaklarını ve cennete giden peder ve validelerinin kucaklarında ebedî medar-ı sürurları olacaklarını ve çocuk sevmek ve evlat okşamak gibi en latîf bir zevki, ebeveynine temine medar olacaklarını ve her bir lezzetli şeyin cennette bulunduğunu “Cennet, tenasül yeri olmadığından evlat muhabbeti ve okşaması olmadığı”nı diyenlerin hükümleri hakikat olmadığını hem dünyada on senelik kısa bir zamanda teellümatla karışık evlat sevmesine ve okşamasına bedel safi, elemsiz, milyonlar sene ebedî evlat sevmesini ve okşamasını kazanmak, ehl-i imanın en büyük bir medar-ı saadeti olduğunu şu âyet-i kerîme وِل۟دَانٌ مُخَلَّدُونَ cümlesiyle işaret ediyor ve müjde veriyor.
    </div>


    <div lang="tr" dir="ltr" class="mw-content-ltr">
    Tämä jae ilmaisee ja antaa hyviä uutisia lauseella: وِل۟دَانٌ مُخَلَّدُونَ (Koraani 56: 17, 76: 19)
    == İKİNCİ NOKTA ==
    </div>


    <div lang="tr" dir="ltr" class="mw-content-ltr">
    <span id="İKİNCİ_NOKTA"></span>
    Bir zaman bir zat, bir zindanda bulunuyor. Sevimli bir çocuğu yanına gönderilmiş. O bîçare mahpus hem kendi elemini çekiyor hem veledinin istirahatini temin edemediği için onun zahmetiyle müteellim oluyordu. Sonra merhametkâr hâkim ona bir adam gönderir, der ki: “Şu çocuk çendan senin evladındır fakat benim raiyetim ve milletimdir. Onu ben alacağım, güzel bir sarayda beslettireceğim.” O adam ağlar, sızlar “Benim medar-ı tesellim olan evladımı vermeyeceğim.” der. Ona arkadaşları der ki: “Senin teessüratın manasızdır. Eğer sen çocuğa acıyorsan çocuk şu mülevves, ufunetli, sıkıntılı zindana bedel; ferahlı, saadetli bir saraya gidecek. Eğer sen nefsin için müteessir oluyorsan, menfaatini arıyorsan; çocuk burada kalsa muvakkaten şüpheli bir menfaatinle beraber, çocuğun meşakkatlerinden çok sıkıntı ve elem çekmek var. Eğer oraya gitse sana bin menfaati var. Çünkü padişahın merhametini celbe sebep olur, sana şefaatçi hükmüne geçer. Padişah, onu seninle görüştürmek arzu edecek. Elbette görüşmek için onu zindana göndermeyecek, belki seni zindandan çıkarıp o saraya celbedecek, çocukla görüştürecek. Şu şartla ki padişaha emniyetin ve itaatin varsa…”
    == TOINEN KOHTA ==
    </div>


    <div lang="tr" dir="ltr" class="mw-content-ltr">
    Kerran erästä miestä pidettiin vankityrmässä. He lähettivät yhden hänen rakastettavista lapsistaan jäämään hänen luokseen. Tuo avuton vanki kärsi molempien puolesta sekä omista suruistaan, ja koska hän ei pystynyt tarjoamaan lapselleen lohtua, että lapsensa murheista ja vastoinkäymisistä. Myöhemmin myötätuntoinen sulttaani lähetti jonkun, jolla oli seuraava viesti: ”Itse asiassa lapsi on sinun, mutta hän on minun alamaiseni ja kansaani. Otan hänet ja kasvatan häntä kauniissa palatsissa.” Mies itki tuskissaan ja sanoi: ”En anna sinulle lastani, hän on ainoa lohtuni!” Hänen ystävänsä sanoivat hänelle: ”Surullasi ei ole merkitystä. Jos säälit lasta, niin sitten tämän likaisen, haisevan, ahdistavan tyrmän tilalle hän menee tilavaan ja iloiseen palatsiin. Jos taas itseäsi surkuttelet ja etsit vain omaa etuasi yhdessä väliaikaisen epäilyttävän edun kanssa, tulet kokemaan vakavaa tuskaa ja kipua lapsen vaikeuksien takia. Mutta jos hän menisi sinne, se palvelee kiinnostustasi tuhat kertaa, koska se on syy houkutella sulttaanin armo puoleesi ja on kuin välittäjä sinulle. Sulttaani haluaa hänen tapaavan sinut. Ja varmasti, hän ei lähetä lasta vankilaan tapaamaan sinua. Pikemminkin hän vapauttaa sinut vankityrmästä, kutsuu sinut palatsiin ja antaa sinun tavata lapsesi siellä. Ainoa edellytys on, että luotat sulttaaniin ja noudatat kuuliaisuutta hänelle...
    İşte şu temsil gibi aziz kardeşim, senin gibi mü’minlerin evladı vefat ettikleri vakit şöyle düşünmeli: Şu veled masumdur, onun Hâlık’ı dahi Rahîm ve Kerîm’dir. Benim nâkıs terbiye ve şefkatime bedel, gayet kâmil olan inayet ve rahmetine aldı. Dünyanın elemli, musibetli, meşakkatli zindanından çıkarıp cennetü’l-firdevsine gönderdi. O çocuğa ne mutlu! Şu dünyada kalsaydı kim bilir ne şekle girerdi? Onun için ben ona acımıyorum, bahtiyar biliyorum. Kaldı kendi nefsime ait menfaati için kendime dahi acımıyorum, elîm müteessir olmuyorum.
    </div>


    <div lang="tr" dir="ltr" class="mw-content-ltr">
    Rakas veljeni, kuten tässä vertauksessa, itsesi kaltaisten uskovien on ajateltava seuraavaa, kun heidän lapsensa on kuollut: Tämä lapsi on viaton, ja hänen Luojansa Armeliain ja Anteliain. Puutteellisen kasvatukseni ja myötätuntoni tilalle Hän on ottanut lapseni täydellisimpään armoonsa ja suosioonsa. Hän on vapauttanut lapsen tämän maailman vakavasta, surkeasta ja julmasta vankityrmästä ja lähettänyt hänet Firdawsin Paratiisin korkeimmalle tasolle. Kuinka onnekasta lapselle! Kuka tietää, kuinka hän olisi aikuistunut, jos hän olisi pysynyt tässä maailmassa? Siksi en sääli lasta vaan pidän häntä onnekkaana. Henkilökohtaisesta kiinnostuksestani häntä kohtaan en edes sääli itseäni, en kärsi surusta ja murheesta.
    Çünkü dünyada kalsaydı on senelik, muvakkat, elemle karışık bir evlat muhabbeti temin edecekti. Eğer salih olsaydı, dünya işinde muktedir olsaydı belki bana yardım edecekti. Fakat vefatıyla, ebedî cennette on milyon sene bana evlat muhabbetine medar ve saadet-i ebediyeye vesile bir şefaatçi hükmüne geçer. Elbette ve elbette meşkuk, muaccel bir menfaati kaybeden, muhakkak ve müeccel bin menfaati kazanan; elîm teessürat göstermez, meyusane feryat etmez.
    </div>


    <div lang="tr" dir="ltr" class="mw-content-ltr">
    Sillä jos hän olisi pysynyt maailmassa, hän olisi suonut kymmenen vuotta lapsen rakkautta, joka on väliaikaista ja sekoitettu kärsimyksiin. Jos hän olisi ollut vanhurskas ja jos hän olisi ollut taitava maailman asioissa, hän olisi ehkä auttanut minua. Mutta kuolemansa jälkeen hänestä on tullut kuin välittäjä, joka on keino kymmenen miljoonan vuoden lapsen rakkaudelle iankaikkisessa Paratiisissa ja ikuiseen onneen. Totta tosiaan sellainen, joka menettää epäilyttävän ja välittömän hyödyn ja saa tuhat varmaa ja lykättyä palkkiota, ei osoita surua ja vaikerra eikä itke epätoivosta.
    == ÜÇÜNCÜ NOKTA ==
    </div>


    <div lang="tr" dir="ltr" class="mw-content-ltr">
    <span id="ÜÇÜNCÜ_NOKTA"></span>
    Vefat eden çocuk, bir Hâlık-ı Rahîm’in mahluku, memlûkü, abdi ve bütün heyetiyle onun masnûu ve ona ait olarak ebeveyninin bir arkadaşı idi ki muvakkaten ebeveyninin nezaretine verilmiş. Peder ve valideyi ona hizmetkâr etmiş. Ebeveyninin o hizmetlerine mukabil, muaccel bir ücret olarak lezzetli bir şefkat vermiş. Şimdi binden dokuz yüz doksan dokuz hisse sahibi olan o Hâlık-ı Rahîm, mukteza-yı rahmet ve hikmet olarak o çocuğu senin elinden alsa, hizmetine hâtime verse surî bir hisse ile hakiki bin hisse sahibine karşı şekvayı andıracak bir tarzda meyusane hüzün ve feryat etmek ehl-i imana yakışmaz, belki ehl-i gaflet ve dalalete yakışıyor.
    == KOLMAS KOHTA ==
    </div>


    <div lang="tr" dir="ltr" class="mw-content-ltr">
    Kuollut lapsi oli Kaikkein Armollisimman Luojan luontokappale, omaisuutta ja palvelija – ja jokaisella jäsenellään Hänen luomuksensa. Lapsi kuului Hänelle ja oli vanhempiensa ystävä, joka oli laitettu väliaikaisesti heidän valvontaansa. Luoja asetti isän ja äidin lapsen palvelukseen. Välittömänä palkkana palveluistaan Hän antoi heille miellyttävän myötätunnon. Jos armon ja viisauden vaatimuksena se, että Myötätuntoinen Luoja, jolla on yhdeksänsataayhdeksänkymmentäyhdeksän osaketta tuhannesta, ottaa lapsen sinulta ja lopettaa palvelusi, niin itkeä surussa ja epätoivossa tuhannen osakkeen todellisen omistajan edessä tämän ilmeisen yhden osakkeen takia tavalla, joka muistuttaa valitusta, ei ole uskovalle sopiva – se sopii pikemminkin välinpitämättömille ja harhaanjohdetuille.
    == DÖRDÜNCÜ NOKTA ==
    </div>


    <div lang="tr" dir="ltr" class="mw-content-ltr">
    <span id="DÖRDÜNCÜ_NOKTA"></span>
    Eğer dünya ebedî olsaydı, insan içinde ebedî kalsaydı ve firak ebedî olsaydı elîmane teessürat ve meyusane teellümatın bir manası olurdu. Fakat madem dünya bir misafirhanedir, vefat eden çocuk nereye gitmişse siz de biz de oraya gideceğiz. Ve hem bu vefat ona mahsus değil, umumî bir caddedir. Hem madem müfarakat dahi ebedî değil; ileride hem berzahta hem cennette görüşülecektir. اَل۟حُك۟مُ لِلّٰهِ demeli. O verdi, o aldı. اَل۟حَم۟دُ لِلّٰهِ عَلٰى كُلِّ حَالٍ sabır ile şükretmeli.
    == NELJÄS KOHTA ==
    </div>


    <div lang="tr" dir="ltr" class="mw-content-ltr">
    Jos maailma olisi ollut ikuinen ja ihmiset olisivat pysyneet siinä ikuisesti ja eroaminen olisi ollut iankaikkista, tuskallisella surulla ja epätoivoisella murheella olisi ollut jotain merkitystä. Mutta koska tämä maailma on vierastalo, minne tahansa kuollut lapsi on mennytkin, sinä ja me myös menemme sin- ne. Ja sitä paitsi hän ei ole ainoa joka kuolee, vaan se on yleinen valtatie. Koska eroaminen ei ole ikuista, tulet tapaamaan hänet tulevaisuudessa – sekä Keskimmäisessä Valtakunnassa että Tuonpuoleisessa. Siksi pitäisi sanoa: اَل۟حُك۟مُ لِلّٰهِ Hän antoi hänet ja Hän vei hänet pois. Täytyy sanoa ”Elhamdü lillahi alâ külli hal” ole kärsivällisesti kiitollinen.
    == BEŞİNCİ NOKTA ==
    </div>


    <div lang="tr" dir="ltr" class="mw-content-ltr">
    <span id="BEŞİNCİ_NOKTA"></span>
    Rahmet-i İlahiyenin en latîf, en güzel, en hoş, en şirin cilvelerinden olan şefkat; bir iksir-i nuranidir. Aşktan çok keskindir. Çabuk Cenab-ı Hakk’a vusule vesile olur. Nasıl aşk-ı mecazî ve aşk-ı dünyevî pek çok müşkülatla aşk-ı hakikiye inkılab eder, Cenab-ı Hakk’ı bulur. Öyle de şefkat –fakat müşkülatsız– daha kısa, daha safi bir tarzda kalbi Cenab-ı Hakk’a rabteder.
    == VIIDES KOHTA ==
    </div>


    <div lang="tr" dir="ltr" class="mw-content-ltr">
    Myötätunto, joka on jumalallisen armon hienoimpia, kauneimpia, miellyttävimpiä ja suloisimpia ilmentymiä, on hohtava eliksiiri. Se on terävämpää kuin intohimoinen rakkaus. Se on nopea tapa liittoutua Kaikkivaltiaan Allahin kanssa. Aivan kuten vertauskuvallinen rakkaus ja maallinen rakkaus muuttuvat todelliseksi rakkaudeksi ja löytävät Kaikkivaltiaan Allahin vasta suurien vaikeuksien jälkeen; niin myös myötätunto sitoo sydämen Kaikkivaltiaaseen Allahiin lyhyemmässä ajassa, puhtaammalla tavalla – mutta ilman vaikeuksia.
    Gerek peder ve gerek valide, veledini bütün dünya gibi severler. Veledi elinden alındığı vakit, eğer bahtiyar ise hakiki ehl-i iman ise dünyadan yüzünü çevirir, Mün’im-i Hakiki’yi bulur. Der ki: “Dünya madem fânidir, değmiyor alâka-i kalbe.” Veledi nereye gitmişse oraya karşı bir alâka peyda eder, büyük manevî bir hal kazanır.
    </div>


    <div lang="tr" dir="ltr" class="mw-content-ltr">
    Sekä isä että äiti rakastavat lastaan enemmän kuin mitään tässä maailmassa. Kun heidän lapsensa otetaan heiltä, jos he ovat onnekkaita ja jos he ovat todellisia uskovaisia, kääntävät he kasvonsa tästä maailmasta ja löytävät Todellisen Palkkioiden Antajan. He sanovat: ”Koska maailma on väliaikainen, se ei ole sydämen kiintymyksen arvoinen.” He alkavat muodostamaan sukulaisuussiteitä paikkaan, johon lapsi on mennyt, mikä saavuttaa heille korkean hengellisen arvon.
    Ehl-i gaflet ve dalalet, şu beş hakikatteki saadet ve müjdeden mahrumdurlar. Onların hali ne kadar elîm olduğunu şununla kıyas ediniz ki bir ihtiyar hanım, gayet sevdiği sevimli tek bir çocuğunu sekeratta görüp –dünyada tevehhüm-ü ebediyet hükmünce gaflet veya dalalet neticesinde; mevti, adem ve firak-ı ebedî tasavvur ettiğinden– yumuşak döşeğine bedel kabrin toprağını düşünüp gaflet veya dalalet cihetiyle, Erhamü’r-Râhimîn’in cennet-i rahmetini, firdevs-i nimetini düşünmediğinden ne kadar meyusane bir hüzün ve elem çektiğini kıyas edebilirsin.
    </div>


    <div lang="tr" dir="ltr" class="mw-content-ltr">
    Välinpitämättömät ja harhaanjohdetut ihmiset menettävät näiden viiden kohdan onnen ja hyvät uutiset. Voit verrata, kuinka tuskallinen heidän tilanteensa on seuraavassa: Jos vanhahko nainen näkisi ainoan lapsensa kuoleman kourissa – koska hän pitää kuolemaa olemattomana ja iankaikkisena erotuksena, koska hän kuvittelee maailmaa iankaikkiseksi ja piittaamattomuutensa sekä harhaanjohtumisensa takia – hän kuvittelee lastaan mullan alla haudassaan pehmeän petinsä sijasta, ja piittaamattomuutensa tai harhautumisensa johdosta hänen mieleensä ei juolahda armelias Paratiisi eikä Armeliaista Armeliain ja firdawsin palkkio. Mitä epätoivoista surua ja murhetta hän kärsiikään!
    Fakat vesile-i saadet-i dâreyn olan iman ve İslâmiyet, mü’mine der ki: Şu sekeratta olan çocuğun Hâlık-ı Rahîm’i, onu bu fâni dünyadan çıkarıp cennetine götürecek. Hem sana şefaatçi hem ebedî bir evlat yapacak. Müfarakat muvakkattır, merak etme اَل۟حُك۟مُ لِلّٰهِ ۝ اِنَّا لِلّٰهِ وَاِنَّٓا اِلَي۟هِ رَاجِعُونَ de, sabret.
     
    </div>
    Kun taas usko ja islam, jotka ovat onnellisuuden keino molemmissa maailmoissa, sanovat uskovaiselle: Tämän kuoleman kourissa olevan lapsen Armeliain Luoja vie hänet pois tästä ohikiitävästä maailmasta ja sijoittaa hänet Paratiisiin. Hän tekee hänestä sinulle sekä välittäjän että iankaikkisen lapsen. Älä huoli, ero on väliaikaista. Sano:  اَل۟حُك۟مُ لِلّٰهِ ۝ اِنَّا لِلّٰهِ وَاِنَّٓا اِلَي۟هِ رَاجِعُونَ (Koraani 40: 12, 2: 156) ja kestä se kärsivällisesti.


    <div lang="tr" dir="ltr" class="mw-content-ltr">
    اَل۟بَاقٖى هُوَ ال۟بَاقٖى
    اَل۟بَاقٖى هُوَ ال۟بَاقٖى
    </div>


    <div lang="tr" dir="ltr" class="mw-content-ltr">
    '''Said Nursî'''
    '''Said Nursî'''
    </div>


    <div lang="tr" dir="ltr" class="mw-content-ltr">
    <div lang="tr" dir="ltr" class="mw-content-ltr">

    08.18, 21 Eylül 2024 itibarı ile sayfanın şu anki hâli

    Liite Kahdenteenkymmenenteenviidenteen Välähdykseen

    Surunvalittelukirje lapsen kuoleman johdosta

    بِاس۟مِهٖ

    وَ اِن۟ مِن۟ شَى۟ءٍ اِلَّا يُسَبِّحُ بِحَم۟دِهٖ

    (Koraani 17: 44)

    Rakas veljeni tuonpuoleisessa, herra Hafiz Halid!

    وَبَشِّرِ الصَّابِرٖينَ ۝ اَلَّذٖينَ اِذَٓا اَصَابَت۟هُم۟ مُصٖيبَةٌ قَالُٓوا اِنَّا لِلّٰهِ وَاِنَّٓا اِلَي۟هِ رَاجِعُونَ

    (Koraani 2: 155-156)

    Veljeni, lapsesi kuolema teki minut surulliseksi. Mutta, اَل۟حُك۟مُ لِلّٰهِ (Koraani 40: 12) se on islamin merkki olla tyytyväinen jumalalliseen määräykseen ja osoittaa alistumista jumalalliseen päätökseen. Suokoon Kaikkivaltias Allah sinulle kauniin kärsivällisyyden. Ja tehköön hän vainajasta avustajan ja välittäjän sinulle Tuonpuoleisessa. Me selitämme viisi kohtaa, jotka ovat uskomattomia hyviä uutisia ja todellista lohdutusta sinulle ja sinun kaltaisillesi hurskaille uskoville.

    ENSIMMÄINEN KOHTA

    Tämän lauseen mysteeri ja merkitys وِل۟دَانٌ مُخَلَّدُونَ (Koraani 56: 17, 76: 19) Kaikentietävässä Koraanissa on tämä: ennen murrosikää kuolleiden uskovien lapset pysyvät ikuisesti ikuisina rakastettavina lapsina Paratiisin arvoisessa muodossa. Heistä tulee ikuinen onnenlähde paratiisiin menevien isiensä ja äitiensä syleilyssä, ja he takaavat vanhemmilleen nautinnoista kaikkein suloisimman - lastensa rakastamisen ja hellimisen. Kaikki mieluisimmat asiat löytyvät Paratiisista. Ne, jotka sanovat: ”Paratiisissa ei tule olemaan rakastettavia ja hellittäviä lapsia, koska siellä ei ole lisääntymistä”, eivät ole oikeassa. Ja ansaitessaan miljooniksi vuosiksi ikuisten lastensa puhtaan ja kivuttoman rakkauden ja hellimisen sen sijaan että rakastaisivat heitä noin kymmenen ohikiitävän vuoden ajan tämän maailman murheiden ohella, on uskovaisille suuren onnen lähde.

    Tämä jae ilmaisee ja antaa hyviä uutisia lauseella: وِل۟دَانٌ مُخَلَّدُونَ (Koraani 56: 17, 76: 19)

    TOINEN KOHTA

    Kerran erästä miestä pidettiin vankityrmässä. He lähettivät yhden hänen rakastettavista lapsistaan jäämään hänen luokseen. Tuo avuton vanki kärsi molempien puolesta sekä omista suruistaan, ja koska hän ei pystynyt tarjoamaan lapselleen lohtua, että lapsensa murheista ja vastoinkäymisistä. Myöhemmin myötätuntoinen sulttaani lähetti jonkun, jolla oli seuraava viesti: ”Itse asiassa lapsi on sinun, mutta hän on minun alamaiseni ja kansaani. Otan hänet ja kasvatan häntä kauniissa palatsissa.” Mies itki tuskissaan ja sanoi: ”En anna sinulle lastani, hän on ainoa lohtuni!” Hänen ystävänsä sanoivat hänelle: ”Surullasi ei ole merkitystä. Jos säälit lasta, niin sitten tämän likaisen, haisevan, ahdistavan tyrmän tilalle hän menee tilavaan ja iloiseen palatsiin. Jos taas itseäsi surkuttelet ja etsit vain omaa etuasi yhdessä väliaikaisen epäilyttävän edun kanssa, tulet kokemaan vakavaa tuskaa ja kipua lapsen vaikeuksien takia. Mutta jos hän menisi sinne, se palvelee kiinnostustasi tuhat kertaa, koska se on syy houkutella sulttaanin armo puoleesi ja on kuin välittäjä sinulle. Sulttaani haluaa hänen tapaavan sinut. Ja varmasti, hän ei lähetä lasta vankilaan tapaamaan sinua. Pikemminkin hän vapauttaa sinut vankityrmästä, kutsuu sinut palatsiin ja antaa sinun tavata lapsesi siellä. Ainoa edellytys on, että luotat sulttaaniin ja noudatat kuuliaisuutta hänelle...”

    Rakas veljeni, kuten tässä vertauksessa, itsesi kaltaisten uskovien on ajateltava seuraavaa, kun heidän lapsensa on kuollut: Tämä lapsi on viaton, ja hänen Luojansa Armeliain ja Anteliain. Puutteellisen kasvatukseni ja myötätuntoni tilalle Hän on ottanut lapseni täydellisimpään armoonsa ja suosioonsa. Hän on vapauttanut lapsen tämän maailman vakavasta, surkeasta ja julmasta vankityrmästä ja lähettänyt hänet Firdawsin Paratiisin korkeimmalle tasolle. Kuinka onnekasta lapselle! Kuka tietää, kuinka hän olisi aikuistunut, jos hän olisi pysynyt tässä maailmassa? Siksi en sääli lasta vaan pidän häntä onnekkaana. Henkilökohtaisesta kiinnostuksestani häntä kohtaan en edes sääli itseäni, en kärsi surusta ja murheesta.

    Sillä jos hän olisi pysynyt maailmassa, hän olisi suonut kymmenen vuotta lapsen rakkautta, joka on väliaikaista ja sekoitettu kärsimyksiin. Jos hän olisi ollut vanhurskas ja jos hän olisi ollut taitava maailman asioissa, hän olisi ehkä auttanut minua. Mutta kuolemansa jälkeen hänestä on tullut kuin välittäjä, joka on keino kymmenen miljoonan vuoden lapsen rakkaudelle iankaikkisessa Paratiisissa ja ikuiseen onneen. Totta tosiaan sellainen, joka menettää epäilyttävän ja välittömän hyödyn ja saa tuhat varmaa ja lykättyä palkkiota, ei osoita surua ja vaikerra eikä itke epätoivosta.

    KOLMAS KOHTA

    Kuollut lapsi oli Kaikkein Armollisimman Luojan luontokappale, omaisuutta ja palvelija – ja jokaisella jäsenellään Hänen luomuksensa. Lapsi kuului Hänelle ja oli vanhempiensa ystävä, joka oli laitettu väliaikaisesti heidän valvontaansa. Luoja asetti isän ja äidin lapsen palvelukseen. Välittömänä palkkana palveluistaan Hän antoi heille miellyttävän myötätunnon. Jos armon ja viisauden vaatimuksena se, että Myötätuntoinen Luoja, jolla on yhdeksänsataayhdeksänkymmentäyhdeksän osaketta tuhannesta, ottaa lapsen sinulta ja lopettaa palvelusi, niin itkeä surussa ja epätoivossa tuhannen osakkeen todellisen omistajan edessä tämän ilmeisen yhden osakkeen takia tavalla, joka muistuttaa valitusta, ei ole uskovalle sopiva – se sopii pikemminkin välinpitämättömille ja harhaanjohdetuille.

    NELJÄS KOHTA

    Jos maailma olisi ollut ikuinen ja ihmiset olisivat pysyneet siinä ikuisesti ja eroaminen olisi ollut iankaikkista, tuskallisella surulla ja epätoivoisella murheella olisi ollut jotain merkitystä. Mutta koska tämä maailma on vierastalo, minne tahansa kuollut lapsi on mennytkin, sinä ja me myös menemme sin- ne. Ja sitä paitsi hän ei ole ainoa joka kuolee, vaan se on yleinen valtatie. Koska eroaminen ei ole ikuista, tulet tapaamaan hänet tulevaisuudessa – sekä Keskimmäisessä Valtakunnassa että Tuonpuoleisessa. Siksi pitäisi sanoa: اَل۟حُك۟مُ لِلّٰهِ Hän antoi hänet ja Hän vei hänet pois. Täytyy sanoa ”Elhamdü lillahi alâ külli hal” ole kärsivällisesti kiitollinen.

    VIIDES KOHTA

    Myötätunto, joka on jumalallisen armon hienoimpia, kauneimpia, miellyttävimpiä ja suloisimpia ilmentymiä, on hohtava eliksiiri. Se on terävämpää kuin intohimoinen rakkaus. Se on nopea tapa liittoutua Kaikkivaltiaan Allahin kanssa. Aivan kuten vertauskuvallinen rakkaus ja maallinen rakkaus muuttuvat todelliseksi rakkaudeksi ja löytävät Kaikkivaltiaan Allahin vasta suurien vaikeuksien jälkeen; niin myös myötätunto sitoo sydämen Kaikkivaltiaaseen Allahiin lyhyemmässä ajassa, puhtaammalla tavalla – mutta ilman vaikeuksia.

    Sekä isä että äiti rakastavat lastaan enemmän kuin mitään tässä maailmassa. Kun heidän lapsensa otetaan heiltä, jos he ovat onnekkaita ja jos he ovat todellisia uskovaisia, kääntävät he kasvonsa tästä maailmasta ja löytävät Todellisen Palkkioiden Antajan. He sanovat: ”Koska maailma on väliaikainen, se ei ole sydämen kiintymyksen arvoinen.” He alkavat muodostamaan sukulaisuussiteitä paikkaan, johon lapsi on mennyt, mikä saavuttaa heille korkean hengellisen arvon.

    Välinpitämättömät ja harhaanjohdetut ihmiset menettävät näiden viiden kohdan onnen ja hyvät uutiset. Voit verrata, kuinka tuskallinen heidän tilanteensa on seuraavassa: Jos vanhahko nainen näkisi ainoan lapsensa kuoleman kourissa – koska hän pitää kuolemaa olemattomana ja iankaikkisena erotuksena, koska hän kuvittelee maailmaa iankaikkiseksi ja piittaamattomuutensa sekä harhaanjohtumisensa takia – hän kuvittelee lastaan mullan alla haudassaan pehmeän petinsä sijasta, ja piittaamattomuutensa tai harhautumisensa johdosta hänen mieleensä ei juolahda armelias Paratiisi eikä Armeliaista Armeliain ja firdawsin palkkio. Mitä epätoivoista surua ja murhetta hän kärsiikään!

    Kun taas usko ja islam, jotka ovat onnellisuuden keino molemmissa maailmoissa, sanovat uskovaiselle: Tämän kuoleman kourissa olevan lapsen Armeliain Luoja vie hänet pois tästä ohikiitävästä maailmasta ja sijoittaa hänet Paratiisiin. Hän tekee hänestä sinulle sekä välittäjän että iankaikkisen lapsen. Älä huoli, ero on väliaikaista. Sano: اَل۟حُك۟مُ لِلّٰهِ ۝ اِنَّا لِلّٰهِ وَاِنَّٓا اِلَي۟هِ رَاجِعُونَ (Koraani 40: 12, 2: 156) ja kestä se kärsivällisesti.

    اَل۟بَاقٖى هُوَ ال۟بَاقٖى

    Said Nursî