Translations:On Yedinci Mektup/16/fi

Kuollut lapsi oli Kaikkein Armollisimman Luojan luontokappale, omaisuutta ja palvelija – ja jokaisella jäsenellään Hänen luomuksensa. Lapsi kuului Hänelle ja oli vanhempiensa ystävä, joka oli laitettu väliaikaisesti heidän valvontaansa. Luoja asetti isän ja äidin lapsen palvelukseen. Välittömänä palkkana palveluistaan Hän antoi heille miellyttävän myötätunnon. Jos armon ja viisauden vaatimuksena se, että Myötätuntoinen Luoja, jolla on yhdeksänsataayhdeksänkymmentäyhdeksän osaketta tuhannesta, ottaa lapsen sinulta ja lopettaa palvelusi, niin itkeä surussa ja epätoivossa tuhannen osakkeen todellisen omistajan edessä tämän ilmeisen yhden osakkeen takia tavalla, joka muistuttaa valitusta, ei ole uskovalle sopiva – se sopii pikemminkin välinpitämättömille ja harhaanjohdetuille.