Üçüncü Söz/fi: Revizyonlar arasındaki fark

    Risale-i Nur Tercümeleri sitesinden
    ("Kerran kaksi sotilasta saivat käskyn siirtyä kaukaiseen kaupunkiin. He lähtivät matkaan ja matkasivat yhdessä, kunnes tie haarautui. Tienhaarassa oli mies, joka sanoi heille: ”Oikeanpuoleinen tie ei aiheuta menetyksiä lainkaan, ja yhdeksän kymmenestä niistä, jotka sen valitsevat, saavat korkeita voittoja ja kokevat suurta helpotusta. Kun taas vasemmanpuoleinen tie ei tarjoa mitään etuja, ja yhdeksän kymmenestä sen matkaajista tekevät tapp..." içeriğiyle yeni sayfa oluşturdu)
    ("Sotilas, joka rakasti armeijan järjestystä, oli vartioinut varustereppuaan ja kivääriään ja ottanut oikeanpuoleisen tien, oli edennyt matkallaan jäämättä kenellekään kiitollisuudenvelkaan, pelkäämättä ketään, levollisella sydämellä ja omatunnolla, kunnes saavutti etsimänsä kaupungin. Siellä hän sai kunniallisen sotilaan arvoisen palkkion, koska oli suorittanut velvollisuutensa uskollisesti." içeriğiyle yeni sayfa oluşturdu)
    Etiketler: Mobil değişiklik Mobil ağ değişikliği
    13. satır: 13. satır:
    Toinen, onneton sotilas, jätti armeijan. Hän ei halunnut mukautua komentoon ja lähti vasemmalle. Hänet vapautettiin kantamasta yhden batmanin taakkaa, mutta hänen sydämensä oli tuhansien batmanien velkojen painama, ja hänen henkensä lukemattomien pelkojen murskaama. Hän eteni matkallaan kerjäten kaikilta ja vavisten jokaisen esineen ja tapahtuman edellä, kunnes hän saavutti määränpäänsä. Ja siellä häntä rangaistiin kuten kapinallista ja rintamakarkuria.
    Toinen, onneton sotilas, jätti armeijan. Hän ei halunnut mukautua komentoon ja lähti vasemmalle. Hänet vapautettiin kantamasta yhden batmanin taakkaa, mutta hänen sydämensä oli tuhansien batmanien velkojen painama, ja hänen henkensä lukemattomien pelkojen murskaama. Hän eteni matkallaan kerjäten kaikilta ja vavisten jokaisen esineen ja tapahtuman edellä, kunnes hän saavutti määränpäänsä. Ja siellä häntä rangaistiin kuten kapinallista ja rintamakarkuria.


    <div lang="tr" dir="ltr" class="mw-content-ltr">
    Sotilas, joka rakasti armeijan järjestystä, oli vartioinut varustereppuaan ja kivääriään ja ottanut oikeanpuoleisen tien, oli edennyt matkallaan jäämättä kenellekään kiitollisuudenvelkaan, pelkäämättä ketään, levollisella sydämellä ja omatunnolla, kunnes saavutti etsimänsä kaupungin. Siellä hän sai kunniallisen sotilaan arvoisen palkkion, koska oli suorittanut velvollisuutensa uskollisesti.
    Askerlik nizamını seven, çanta ve silahını muhafaza eden ve sağa giden nefer ise kimseden minnet almayarak, kimseden havf etmeyerek rahat-ı kalp ve vicdan ile gider. Tâ o matlub şehre yetişir. Orada, vazifesini güzelce yapan bir namuslu askere münasip bir mükâfat görür.
    </div>


    <div lang="tr" dir="ltr" class="mw-content-ltr">
    Oi kapinallinen sielu, tiedä, että yksi näistä kahdesta matkustavaisesta edustaa niitä, jotka alistuvat Jumalalliseen Lakiin, kun taas toinen edustaa kapinallisia ja niitä, jotka seuraavat omia halujaan. Tie on elämän tie, joka tulee Henkien Maailmasta, kulkee haudan kautta ja jatkaa Tuonpuoleiseen. Mitä tulee varustereppuun ja kivääriin, ne ovat palvonta ja Allahin pelko.
    İşte ey nefs-i serkeş! Bil ki o iki yolcu, biri mutî-i kanun-u İlahî, birisi de âsi ve hevaya tabi insanlardır. O yol ise hayat yoludur ki âlem-i ervahtan gelip kabirden geçer, âhirete gider. O çanta ve silah ise ibadet ve takvadır.
    </div>


    <div lang="tr" dir="ltr" class="mw-content-ltr">
    <div lang="tr" dir="ltr" class="mw-content-ltr">

    10.18, 21 Eylül 2024 tarihindeki hâli

    بِسْمِ اللّهِ الرَّحْمنِ الرَّحِيمِ

    يَا اَيُّهَا النَّاسُ اعْبُدُوا (Koraani 2:21)

    Jos haluat ymmärtää, mikä suuri hyöty ja onni piilee palvonnassa, ja mikä suuri tappio ja tuho piilee paheissa ja hävityksessä, niin kuuntele ja katso seuraava tarina, joka on vertauksen muodossa.

    Kerran kaksi sotilasta saivat käskyn siirtyä kaukaiseen kaupunkiin. He lähtivät matkaan ja matkasivat yhdessä, kunnes tie haarautui. Tienhaarassa oli mies, joka sanoi heille: ”Oikeanpuoleinen tie ei aiheuta menetyksiä lainkaan, ja yhdeksän kymmenestä niistä, jotka sen valitsevat, saavat korkeita voittoja ja kokevat suurta helpotusta. Kun taas vasemmanpuoleinen tie ei tarjoa mitään etuja, ja yhdeksän kymmenestä sen matkaajista tekevät tappiota. Ne ovat yhtä pitkiä, mitä tulee etäisyyteen. On vain yksi ero: ne, jotka ottavat vasemmanpuoleisen tien, jossa ei ole sääntöjä eikä ketään määräämässä, matkustavat ilman matkatavaroita ja aseita. He tuntevat näennäistä keveyttä ja petollista helppoutta. Sitä vastoin ne, jotka matkustavat oikeanpuoleista tietä, joka on sotilaallisen määräysvallan alainen, ovat velvollisia kantamaan noin neljän okkan painoista varustereppua täynnä ravinto-annoksia ja noin kahden kıyyen painoista erinomaista armeijan kivääriä, joka kukistaa ja löylyttää jokaisen vihollisen...”

    Kun kaksi sotilasta olivat kuunnelleet, mitä tällä opettavaisella miehellä oli sanottavanaan, onnekas valitsi tien oikealle. Hän lastasi selkäänsä yhden batmanin verran, mutta hänen sydämensä ja henkensä pelastuivat tuhansilta batmaneilta pelkoa ja kiitollisuuden velalta.

    Toinen, onneton sotilas, jätti armeijan. Hän ei halunnut mukautua komentoon ja lähti vasemmalle. Hänet vapautettiin kantamasta yhden batmanin taakkaa, mutta hänen sydämensä oli tuhansien batmanien velkojen painama, ja hänen henkensä lukemattomien pelkojen murskaama. Hän eteni matkallaan kerjäten kaikilta ja vavisten jokaisen esineen ja tapahtuman edellä, kunnes hän saavutti määränpäänsä. Ja siellä häntä rangaistiin kuten kapinallista ja rintamakarkuria.

    Sotilas, joka rakasti armeijan järjestystä, oli vartioinut varustereppuaan ja kivääriään ja ottanut oikeanpuoleisen tien, oli edennyt matkallaan jäämättä kenellekään kiitollisuudenvelkaan, pelkäämättä ketään, levollisella sydämellä ja omatunnolla, kunnes saavutti etsimänsä kaupungin. Siellä hän sai kunniallisen sotilaan arvoisen palkkion, koska oli suorittanut velvollisuutensa uskollisesti.

    Oi kapinallinen sielu, tiedä, että yksi näistä kahdesta matkustavaisesta edustaa niitä, jotka alistuvat Jumalalliseen Lakiin, kun taas toinen edustaa kapinallisia ja niitä, jotka seuraavat omia halujaan. Tie on elämän tie, joka tulee Henkien Maailmasta, kulkee haudan kautta ja jatkaa Tuonpuoleiseen. Mitä tulee varustereppuun ja kivääriin, ne ovat palvonta ja Allahin pelko.

    İbadetin çendan zâhirî bir ağırlığı var. Fakat manasında öyle bir rahatlık ve hafiflik var ki tarif edilmez. Çünkü âbid, namazında der:

    اَش۟هَدُ اَن۟ لَٓا اِلٰهَ اِلَّا اللّٰهُ Yani “Hâlık ve Rezzak, ondan başka yoktur. Zarar ve menfaat, onun elindedir. O hem Hakîm’dir, abes iş yapmaz. Hem Rahîm’dir; ihsanı, merhameti çoktur.” diye itikad ettiğinden her şeyde bir hazine-i rahmet kapısını bulur, dua ile çalar.

    Hem her şeyi kendi Rabb’isinin emrine musahhar görür, Rabb’isine iltica eder. Tevekkül ile istinad edip her musibete karşı tahassun eder. İmanı, ona bir emniyet-i tamme verir.

    Evet, her hakiki hasenat gibi cesaretin dahi menbaı, imandır, ubudiyettir. Her seyyiat gibi cebanetin dahi menbaı, dalalettir. Evet, tam münevverü’l-kalp bir âbidi, küre-i arz bomba olup patlasa ihtimaldir ki onu korkutmaz. Belki hârika bir kudret-i Samedaniyeyi, lezzetli bir hayret ile seyredecek. Fakat meşhur bir münevverü’l-akıl denilen kalpsiz bir fâsık feylesof ise gökte bir kuyruklu yıldızı görse yerde titrer. “Acaba bu serseri yıldız arzımıza çarpmasın mı?” der, evhama düşer. (Bir vakit böyle bir yıldızdan Amerika titredi. Çokları gece vakti hanelerini terk ettiler.)

    Evet insan, nihayetsiz şeylere muhtaç olduğu halde, sermayesi hiç hükmünde… Hem nihayetsiz musibetlere maruz olduğu halde, iktidarı hiç hükmünde bir şey… Âdeta sermaye ve iktidarının dairesi, eli nereye yetişirse o kadardır. Fakat emelleri, arzuları ve elemleri ve belaları ise dairesi, gözü, hayali nereye yetişirse ve gidinceye kadar geniştir. Bu derece âciz ve zayıf, fakir ve muhtaç olan ruh-u beşere ibadet, tevekkül, tevhid, teslim; ne kadar azîm bir kâr, bir saadet, bir nimet olduğunu bütün bütün kör olmayan görür, derk eder.

    Malûmdur ki zararsız yol, zararlı yola –velev on ihtimalden bir ihtimal ile olsa– tercih edilir. Halbuki meselemiz olan ubudiyet yolu, zararsız olmakla beraber, ondan dokuz ihtimal ile bir saadet-i ebediye hazinesi vardır. Fısk ve sefahet yolu ise –hattâ fâsıkın itirafıyla dahi– menfaatsiz olduğu halde, ondan dokuz ihtimal ile şakavet-i ebediye helâketi bulunduğu, icma ve tevatür derecesinde hadsiz ehl-i ihtisasın ve müşahedenin şehadetiyle sabittir ve ehl-i zevkin ve keşfin ihbaratıyla muhakkaktır.

    Elhasıl: Âhiret gibi dünya saadeti dahi ibadette ve Allah’a asker olmaktadır. Öyle ise biz daima اَل۟حَم۟دُ لِلّٰهِ عَلَى الطَّاعَةِ وَالتَّو۟فٖيقِ demeliyiz ve Müslüman olduğumuza şükretmeliyiz.